Menneinä vuosina olemme muutaman kerran käyneet Kimolan kanavalla ihmettelemässä nippunostureita, jotka ovat seisoneet toimettomina kanavassa, muistuttaen ajasta, jolloin tukkeja kuljetettiin vielä uittaen.
Vuonna 2018 kanavalla alkoivat muutostyöt, joiden seurauksena tänä kesänä 2020 (heinäkuusta lähtien) veneilijöillä on mahdollisuus päästä Konnivedeltä, kanavan länsipäästä, kanavaa pitkin Pyhäjärveen ja sitä pitkin aina Kouvolaan asti ja tietysti myös toisinpäin.
Kanavan ollessa jo valmis ( lukuunottamatta pieniä teknisiä ongelmia, joiden vuoksi sen avaus veneliikenteelle, on siirtynyt kesäkuulta heinäkuulle ), päätimme eräänä aurinkoisena päivänä lähteä tutustumaan kanavaan lähemmin. Teimme tuttuun tapaamme eväät
(= lounas) mukaamme ja hyppäsimme vanhan rouvan kyytiin, tehden näin samalla tämän vuoden ensimmäisen matkamme kuplalla.
Perille päästyämme ja pysäköityämme
vanhan rouvan Eiraskanmutkan risteyksen tuntumaan,
nappasimme eväät
mukaamme ja kävelimme kanavan varrelle
nauttimaan eväistämme.
Kanavan varrella oli rauhallista, kuten olimme arvelleetkin, lukuunottamatta paria nuorukaista jotka sattuivat juuri samaan aikaan kurvaamaan sillalle viritettyine mopoinensa. Siinä he sitten päristelivät mopoillansa edestakaisin, Eiraskanmutkan sillalla, jonka juurella olimme nauttimassa lounaastamme:)
Emme kuitenkaan antaneet sen häiritä tunnelmaa, kyllä maailmaan ääntä mahtuu ja nuoria ollaan oltu itsekin.
Lounaan nautittuamme ja mopopoikien hävittyä maisemasta, pakkasimme astiamme ja veimme ne autoon, aloittaen Kimolan kanavan tutkimisen. Ajatuksena kävellä se päästä päähän.
Lähdimme ensin kohti kanavan itäpäätä ja Pyhäjärveä.
Huomataksemme jo lähes alkuun, ettei tuohon suuntaan ollut minkäännäköistä tietä tehtynä.
Maa kanavan reunalla oli vielä kovin märkää ja mutaistakin. Kävelimme kuitenkin urheasti jonkin matkaa eteenpäin, kulkien välillä reunalla olevan kivikon päällä ja vuoroin hieman kuivemman kohdan osuessa kohdalle, maakaistaleella.
Jonkin matkaa kanavan reunaa kuljettuamme, päätimme kääntyä ja lähteä kävelemään itse sululle.
Eiraskanmutkan sillalle palattuamme ja siitä sululle päin jatkaessamme,
saimme kulkea tietä pitkin, aina sululle asti.
Sululla ihastelimme aikamme tunnelia ja kanavaa, Annikan napsiessa kuvia kännykkäkamerallaan.
Aikamme kanavaa ihailtuamme, lähdimme kävelemään takaisin vanhan rouvan luokse, Eiraskanmutkan sillan kupeeseen.
Hieno päivä ja mukava pikku piknik kanavan varrella. Tätä kohdetta voimme suositella niin veneilijöille kuin ulkoilijoillekin.
Kanava tulee varmasti olemaan veneilijöille erilainen kokemus. Onhan kanavalla pituutta jo itsessään 5,5 km ja sulussa korkeutta 12 m. Kaiken kruunaa vielä pieni osuus tunnelissa.
Kanavan vartta pääsee jatkossa kävelemään kanavalta Pyhäjärvelle päin, sekä Konnivedelle päin.
Googlemapsiin tai naviin kun kirjoitat Kimolan kanava ( Iitti ), niin pääset suoraan sululle. Halutessasi voit jättää autosi tai muun kulkupelin myös Eiraskanmutkan sillan kupeeseen ( Jaala ), kuten me ja kävellä siitä sululle. (Kuvakaappaus Eiraskanmutkan ja sulun väliseltä osuudelta, joka kävellen kuljetaan kanavan vasenta reunaa, toisin kuin kuvakaappauksessa on reitti merkitty.)
