SYKSYINEN HEISANHARJU PACKRAFTISTA KUVATTUNA

 Packraft eli reppulauttaretkellä syksyisen 

Heisanharjun luonnonsuojelu- ja virkistysalueen vesillä Kymenlaaksossa. 

Lähde mukaan packraftiin

 ja nauti Heisanharjun kauniista erämaa-alueesta,

 valokuvista koostetun videomme välityksellä.

 

LOKAKUINEN PÄIJÄTSALO

Tämä syksy on ollut kaunis ja lämmintä on riittänyt.

Niinpä on ollut mukavaa tehdä patikkaretkiä luontoon,

aina kun vain aika on antanut myöden.

Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna oli

vuorossa Päijätsalon näkötorni, jonne edellisellä retkellämme

emme päässeet kiipeämään sen huoltotöiden vuoksi.

Tällä kertaa meitä onnisti ja torni tuli "huiputettua".

Tornin vierellä nautimme vielä teet ja vain olimme,

ihaillen ympärillämme avautuvaa kauneutta,

jota puiden ja muun kasvillisuuden ruskan värit vain korostivat.

Alla video retkestämme ja syksyisestä Päijätsalosta.

 

                                                                                - Annikka ja Olavi -

PACKRAFTILLA MELOMASSA

 

Kaunis maanantainen syyspäivä ja molemmilla vapaapäivä,

aurinko paistaa ja lämpömittarikin näyttää 18 astetta lämmintä,

joten mitäpä siinä muuta voi, 

kuin tehdä jälleen eväät reppuun ja 

lähteä luontoon.

Jo pitkään on haaveenamme ollut melontaretki Heisanharjun 

vesille. 

Nyt oli vihdoinkin aikaa tuolle retkelle.

Niinpä suuntasimme, meille jo niin tutuksi käyneelle Heisanharjulle.

Auto parkkiin, kamat kantoon ja patikointi kohti leiripaikkaa,

josta tarkoituksemme oli siirtyä vesille.

Packraftin täyttö rannassa ja laiturilta näppärästi siirtyminen 

packraftiin.

Harjun rantoja pitkin meloen, kiersimme koko Kelesjärjen.

Pari kertaa reissun aikana

nousimme maihin ja nautimme eväistämme,

istuimme kuivalla kangasmättäällä

 ja  vain ihailimme kaunista luontomaisemaa ympärillämme, 

jonka kauneutta lisäsivät syksyiset upeat värit niin puissa kuin maassakin.

Olipa hetken rentouttavaa vain maata selällään ja katsella 

kaikkea tuota kaunetta muurahaisperspektiivistä.

Kierrettyämme Kelesjärvi meloen,

palasimme leiripaikalle ja nousimme 

ketterästi takaisin laiturille,

tyhjensimme packraftin ja suuntasimme 

takaisin autollemme.

Kotimatkalla saatoimme vain

jälleen todeta,

että packraftin hankinta

on ollut loisto sijoitus.

 

Alla video retkipäivästä

Kelesjärvellä.

 

-Annikka ja Olavi-

 

LUUTAJOEN TAIMENPOLKU

 Evon retkeilyalue on paikka, 

jossa me molemmat olemme jo muutaman vuosikymmenen ajan 

haaveilleet käyvämme.

Miten sitten on mahdollista, ettemme ole sinne saakka koskaan selvinneet?

Se on täysi mysteeri, myös meille.

Meidän lapsemme tosin olivat vuonna 2004 Suomen Partiolaisten suurleirillä,

Taruksella,

joka järjestettiin Padasjoen puolella olevan Iso-Tarusjärven rannalla, Evon alueella.

Tuolloin kävimme vierailemassa leirillä, mutta eihän silloin saanut

mielikuvaa alueesta retkeilyalueena.

Niin siis kului vielä rapeat 15 vuotta, kunnes viimeinkin,

nyt kuluvana syksynä, olimme Padasjoella liikkeellä ja repussa syömättömiä eväitä.

Eräs tapaaminen alueella peruuntui ja meille jäi sopivasti aikaa,

tehdä pieni tutustuminen alueeseen.

Koska aikataulumme oli jokseenkin rajallinen,

valikoitui tutustumiskohteeksemme

 

LUUTAJOEN TAIMENPOLKU

Polun varrella tutustutaan Luutajoen taimeneen, 

muihin kaloihin ja eliöihin, 

virtavesien kunnostukseen sekä puronvarsimetsien kunnostukseen.

Mittaa polulla on kaksi kilometriä ja se kulkee hyvin tasaisessa maastossa,

 jossa korekuseroja ei juurikaan ole.

Alueen parkkipaikka ja lähtöpaikka polulle, selkeine ohjeineen ja 

karttoineen, koko Evon retkeilyalueesta, 

löytyi aivan Kantatie 53:n varrelta,

Padasjoentien ( = Kantatie 53 ) ja Ruuhijärventien risteyksestä.

Jos tulet Tuuloksesta päin, 

jää parkkipaikka vasemmalle puolelle

ja

Padasjoen suunnasta tultaessa vastaavasti

parkkipaikka jää oikealle puolelle

Padasjoentietä.

 

Parkkipaikalta katsottuna vaikutti siltä, että reitti ei tule olemaan millään tapaa mielenkiintoinen.

Vaikka karttaa katsottaessa näki, että polku tulisi kulkemaan joen vartta seuraillen, jäi siitä sellainen mielikuva, että polku on synkkä ja jokeakin näkyy vain ajoittain.

Jälleen kerran meidän mielikuvamme osoittautui vääräksi ja 

kiitimme itseämme siitä, että olimme päättäneet katsastaa paikan,

alun epäilyksistä huolimatta.

Oli yllättävän mielyttävää kulkea kapean joen vartta ja lueskella opastauluja,

joita polun varrella oli useita.

Aivan joen reunalta löytyi myös mukava pieni paikka,

parin penkin kera,

jossa oli mukava istahtaa ja nauttia loput eväämme.

 

 

Tämä kohde oli ihana pieni sukellus luontoon ja vesistön elämään.

Polku, jonne voisi kuvitella vievänsä myös lapsenlapset ja isovanhemmat.

Jos siis satut ajelemaan lähistöllä, esim. kantatietä 53:lla, 

suosittelemme lämpimästi poikkeamaan tälle polulle.

Meille tämä oli ensikosketus Evon retkeilyalueeseen ja jätti kipinän päästä tutustumaan Evon alueeseen laajemminkin.

 

 

- Annikka ja Olavi -

PACKRAFTILLA Melottaessa kuvattua

Kuluva kesä on ollut mitä mainoin uudelle harrastuksellemme

ja niinpä

Annikan keväällä lahjaksi saamallaan packraftilla on tullut käytyä

 useammankin kerran melomassa.

Suurimmaksi osaksi melontaretkemme ovat suuntautuneet eräälle,

 kotiamme lähellä sijaitsevalle erämaalammelle, 

jossa olemme saaneet nauttia uudesta harrastuksestamme,

täysin luonnon keskellä, 

ilman muiden ihmisten läsnäoloa.

 

Toki olemme käyneet kokeilemassa melontaa myös joessa.

Siitä löydät jutun TÄÄLTÄ.

 

Sekä muutamalla pienemmällä järvellä.

 

Melottaessa pääsee katsomaan maisemia hieman eri kulmasta ja paikkoihin, joita ei välttämättä patikoimalla olisi mahdollista saavuttaa.

Tässä muutamia kuvia näiltä reissuiltamme:)

 

 

 - Annikka ja Olavi -

KIMOLAN KANAVA AURINGONLASKUN AIKAAN

Menneenä kesänä 2020, auringonlaskut ovat olleet useana iltana, 

toinen toistaan kauniimpia värinäytelmiä. 

Niin oli myös eräänä heinäkuun iltana, Kimolan kanavan ohi ajellessa. 

Tuossa vaiheessa iltaa ja matkaa, ei enään jaksanut nousta autosta kuvaamaan tuota näkyä, 

mutta sen verran autoa tuli pysäytettyä, että ikkunasta sai räpsäistyä kuvan.

 

Seuraavan kerran (syyskuu 2020) tuosta samaisesta kohdasta ohi ilta-aikaan ajettaessa, oli jälleen kerran aivan pakko pysäyttää auto ja käydä tällä kertaa oikein auton ulkopuolella,

ottaa muutama kuva muistoksi ja hetken vain ihailla maisemaa.

 

Nyt kesän taituttua vääjäämättömästi kohti syksyä ja pimeneviä iltoja, 

on ehdottomasti päästävä vielä nauttimaan noista upeista illoista luonnossa.

Siispä aina kun vain on mahdollista, laitamme eväät reppuihimme ja suuntaamme luontoon. 

Jospa vielä tämän vuoden puolella tulisi mentyä oikein yöksi luontoon.

Suosittelemme myös teitä muita tekemään niin, 

sillä luonnosta saa energiaa ja hyvää oloa:)

 

- Annikka ja Olavi -