tiistai 16. kesäkuuta 2020

ISOJÄRVEN KANSALLISPUISTO


Kuhmoisten kunnasta löytyy upea, Isojärven kansallispuisto, 
jossa olemme käyneet kahdesti retkeilemässä. 
Viimeksi torstaina 28.5.2020.
Tuolloin meillä oli sovittu tapaaminen 
Kuhmoisten kunnassa , 
niinpä ajattelimme käyttää tilaisuuden hyväksi
ja poiketa samalla tuolla Isojärven kansallispuistossa patikoimassa.

Olavi oli valmistellut eväät patikointiamme varten jo edellisenä päivänä 
ja torstai aamun koittaessa, 
pakkasimme nuo eväät reppuihimme ja lähdimme matkaan.

Kun olimme selvinneet tapaamisesta Kuhmoisissa, laitoimme naviin osoitteen 
Heretyn kämppäkahvilalle, jossa on  iso hyvä parkkipaikka sekä yksi 
kansallispuiston retkeilyreittien lähtöpaikoista.


Parkkipaikalle saavuttuamme, totesimme monen muunkin päättäneen lähteä nauttimaan kauniista kesäisestä säästä Isojärven kansallispuiston upeassa maastossa. 
Annikan pikaisen laskutoimituksen seurauksena, 
meille selvisi, 
että autokuntia oli paikalla 34. 
Vielä löytyi kuitenkin parkkitilaa, mahdollisille muille retkeilijöille.

Autosta noustuamme, nappasimme reput selkäämme.
Tällä kertaa jätimme kämppäkahvilassa käynnin väliin
ja suuntasimme suoraan reitille, jonka olimme valinneet
patikoitavaksemme.

Koska oli jo puoli päivä ja kotiinkin olisi jonkin verran matkaa, 
olimme päättäneet kulkea saman reitin 
kuin ensimmäisellä kerralla Isojärvellä käydessämme.
 Tuo reitti kantaa nimeä Hevosenlenkki ja on pituudeltaan kuusi kilometriä.



Reitti on mielestämme kaunis ja siellä patikoidessaan voi tuntea olevansa erämaassa.
Sekä itse luonto, että maasto ovat hyvin vaihtelevia.
Reitiltä löytyy erämaajärviä, joita ei voi olla ihailematta,
kivikkoista polkua ja niin, ylä-, kuin alamäkiäkin kuljettavaksi.
Kulkiessaan voi aistia savottamiesten tunnelmaa menneinä aikoina.
Kuinka he ovat vanhoja työkaluja ja työmenetelmiä käyttäen,
 kaataneet puita alueelta ja ruokatauolla istahtaneet kivelle
tai sammaleelle syömään eväitään.
Tuo kaikki näyttäytyy mielessä kovin kauniina ja vaikka työ on ollut raskasta,
tulee tunne, että eväitä syödessään,
savottamiehet ovat eväidensä lisäksi,
nauttineet kauniista maisemasta ja rauhasta ympärillään.
Vielä nyt voi reitillä nähdä majavien aikoinaan rakentamia
patoja ja muita rakennelmia ja miettiä,
elivätkö jo ammoisina aikoina,
savottamiehet ja majavat samaan aikaan Isojärven alueella,
tehden puutöitä, kukin omalla tavallaan ja toinen toistaan kunnioittaen.





Näitä mietiskellessä ja luontoa ympärillämme ihaillessamme
sekä eväitämme matkan varrella nauttiessamme,
olemme kulkeneet reitin läpi,
 huomataksemme upean retkemme olevan ohi tältä erää ja
saapuvamme Heretyn kämppäkahvilalle.
Reitin varrella näimme kuusi muuta ihmistä,
joten vaikka parkkipaikalla olikin paljon autoja,
saimme kulkea luonnossa lähes omassa rauhassamme.

Heitämme reput auton kyytiin ja lähdemme tyytyväisinä ajelemaan kohti kotia.

YHTEENVETO

Iosjärven kansallispuisto ei ehkä ole saavutettavuudeltaan niitä parhaita kohteita, mutta toisaalta juuri se tekee siitä houkuttelevan.
Kansallispuistossa patikoidessaan voi todella tuntea olevansa erämaassa. Siellä ei korviin kantaudu autojen ääniä, eikä se ole kansoitettu suurilla retkeilijä määrillä.
Siellä saa kulkea suht'lailla rauhassa ja nauttia kauniista, luonnontilaisesta maisemasta.
Eri mittaisia reittejä löytyy useampia.
Nyt kiertämämme Hevosenlenkin pituudeksi on ilmoitettu kuusi kilometriä.
Hevosenlenkin maasto on kuitenkin sen verran vaihtelevaa, kivikkoineen ja korkeuseroineen, ettei huonojalkaisen kannata valita tätä patikointi kohteekseen.
Mikäli lapset ovat tottuneita retkeilijöitä, voisimme harkita heidän kanssaan tämän reitin kiertämistä, mutta vain, mikäli heidän voi olettaa kulkevansa omin jaloin reitin ympäri.
Nuotiopaikkoja ja huusseja reitin varrelta löytyy sopivasti.
Tosin Kannuslahden keittokatoksella saattaa olla ruuhkaa,
helpon saavutettavuutensa johdosta.



Osoite Heretyn kämpän parkkipaikalle on
Kylämäntie 1335, 17950 Kuhmoinen.

-Annikka ja Olavi-













keskiviikko 10. kesäkuuta 2020

TORTILLA POHJAT ITSE TEHDEN



 Kun ulkona
 sataa ja taivas on
harmaana,
 mikä ihana päivä ottaa
rennosti
ja puuhailla keittiössä.
Tuolloin ei siis retkeillä,
vaan tehdään tortillataikina
valmiiksi iltaa varten.
Sekä valmistellaan
tortillan täytteet
jääkaappin.
Kiskotaan villasukat
jalkaan,
kuunnellaan sateen
 ropinaa
niin katolla kuin
 ikkunoissakin
ja
vain ollaan.


Alta löytyvän tortillataikinan ohjeen Annikka löysi netistä.
Ikävä kyllä, muistissa ei ole, mistä tai kenen ohje alunperin oli.
Ohje on kuitenkin hyvä ja tortillapohjista tulee niin maukkaita, 
että muita ohjeita ei tämän ohjeen löydyttyä olla tässä taloudessa käytetty.
Tortillapohjia meillä on tehty jo silloin, kun lapsemme asuivat vielä kotona.
Tuolloin tortillojen tekoon osallistui koko perhe.
Mielestämme kun itse tehdyt tortillapohjat
ovat aivan toista luokkaa kuin kaupasta valmiina ostetut pohjat.
Suosittelemme siis lämpimästi kokeilemaan tortillapohjien tekoa itse.
Uskomme,  että kun kerran tekee pohjat itse, ei valmispohjia enään tee mieli,
sen verran helppoa näiden pohjien teko on.
Kun vielä maku ja koostumus ovat
täydellisiä,
näitä tekee mieli tehdä toistekin:)

TORTILLAPOHJAT



OHJE

5 dl hiivaleipäjauhoja

1/2 tl suolaa

1/2 dl öljyä

1 3/4 dl kylmää vettä











 
Sekoita kuivat aineet keskenään, 
lisää vesi sekä öljy
ja sekoita kaikki ainekset keskenään, vaivaten taikinaa hetken ajan.
Aseta leivinliina taikinakulhon päälle ja anna taikinan tekeytyä.
Valmistele seuraavaksi tortillan muut täytteet, 
tarjoilua vaille valmiiksi.

Kun kaikki muu on valmista, 
laita valurautapannu kuumenemaan levylle ja kaada tortillataikina, 
kevyesti jauhotetulle pöydälle. 
Vaivaa taikinasta muutaman sentin paksuinen pötkö ja jaa se kahdeksaan osaan. 
Kauli kukin osa ohuiksi, pöyreähköiksi "letuiksi".
Paista kuumalla pannulla "letut", ilman rasvaa, noin 30 sekuntia / puoli.
Nostele valmiit tortillapohjat tarjoiluvadille
ja peittele ne foliolla, näin pohjat pysyvät pehmeinä ja lämpinä.
Pohjat paistettuasi, pyydä ruokailijat syömään ja pidä puolesi, 
sillä nämä tulevat häviämään nopeasti tarjoiluvadilta.

- Annikka ja Olavi -